bebraw
3/8/2010 - 4:50 PM
gistfile1.diff
=== modified file 'refs.bib'
--- refs.bib 2010-02-26 09:57:17 +0000
+++ refs.bib 2010-03-07 17:26:39 +0000
@@ -16,6 +16,107 @@
keywords = "dblp "
}
+@ARTICLE{ritchie74,
+ author = {D. M. Ritchie and K. Thompson},
+ title = {The Unix Time-Sharing System},
+ journal = {Communications of the ACM},
+ year = {1974},
+ volume = {17},
+ pages = {365--375}
+}
+
+@Book{kernighan88,
+ author = {Kernighan, Brian},
+ title = {The C Programming Language},
+ publisher = {Prentice Hall},
+ year = {1988},
+ address = {Englewood Cliffs},
+ isbn = {0131103709}
+ }
+
+@inproceedings{ritchie80,
+ title = {The evolution of the {Unix} time-sharing system},
+ author = {Dennis M. Ritchie},
+ booktitle = {Language Design and Programming Methodology},
+ publisher = {Springer Berlin / Heidelberg},
+ issn = {0302-9743 (Print) 1611-3349 (Online)},
+ isbn = {978-3-540-09745-7},
+ url = {http://www.springerlink.com/content/y70354003m273626/},
+ abstract = {This paper presents a brief history of the early development of the Unix operating system. It concentrates on the evolution of the file system, the process-control mechanism, and the idea of pipelined commands. Some attention is paid to social conditions during the development of the system.},
+ volume = {79},
+ series = {Lecture Notes in Computer Science},
+ year = {1980},
+ pages = {25--35},
+ subject_collection = {Computer Science},
+ doi = {10.1007/3-540-09745-7_2},
+}
+
+@Book{raymond04,
+ author = {Raymond, Eric S.},
+ title = {The Art of Unix Programming},
+ publisher = {Addison-Wesley},
+ year = {2004},
+ address = {Boston},
+ isbn = {9780131429017}
+ }
+
+@inproceedings{mockus00,
+ author = {Mockus, Audris and Fielding, Roy T. and Herbsleb, James},
+ title = {A case study of open source software development: the Apache server},
+ booktitle = {ICSE '00: Proceedings of the 22nd international conference on Software engineering},
+ year = {2000},
+ isbn = {1-58113-206-9},
+ pages = {263--272},
+ location = {Limerick, Ireland},
+ doi = {http://doi.acm.org/10.1145/337180.337209},
+ publisher = {ACM},
+ address = {New York, NY, USA},
+ }
+
+
+@InProceedings{ goldstine77,
+ title = "A Brief History of the Computer",
+ author = "Herman H. Goldstine",
+ pages = "339--345",
+ date = "1977-10-17",
+ volume = "121",
+ number = "5",
+ publisher = "American Philosophical Society",
+}
+
+@InProceedings{ hars01,
+ author = "A. Hars and S. Ou",
+ booktitle = "HICSS '01: Proceedings of the 34th Annual Hawaii International Conference on System Sciences ( HICSS-34)",
+ citeulike-article-id = "72151",
+ isbn = "0769509819",
+ keywords = "motivations, open, oss, source",
+ posted-at = "2006-09-06 09:16:34",
+ priority = "0",
+ publisher = "IEEE Computer Society",
+ title = "Working for Free? - Motivations of Participating in Open Source Projects",
+ url = "http://portal.acm.org/citation.cfm?id=820759.821962",
+ year = "2001"
+ volume = "7",
+}
+
+@ARTICLE{ bush45,
+ author = {Vannevar Bush and Jingtao Wang},
+ title = {As We May Think},
+ journal = {Atlantic Monthly},
+ year = {1945},
+ volume = {176},
+ pages = {101--108}
+}
+
+@Book{perez02,
+ author = {Perez, Carlota},
+ title = {Technological Revolutions and Financial Capital},
+ publisher = {E. Elgar Pub},
+ year = {2002},
+ address = {Aldershot},
+ isbn = {9781843763314}
+ }
+
@article{rajlich00,
author = {Rajlich, V\'{a}clav T. and Bennett, Keith H.},
title = {A Staged Model for the Software Life Cycle},
@@ -67,7 +168,7 @@
}
@Book{dibona99,
- author = {Dibona, Chris},
+ author = {DiBona, Chris},
title = {Open Sources: Voices from the Open Source Revolution},
publisher = {O'Reilly},
year = {1999},
@@ -369,11 +470,19 @@
journal = "Computer Aided Design"
}
-@Article{ thuerey03,
+@MastersThesis{ peng04,
+ title = "Linux adoption by firms",
+ author = "Zheshi Peng",
+ school = "Carleton University",
+ year = "2004",
+ month = may,
+ url = "http://www.carleton.ca/~callahan/peng2004.pdf"
+}
+
+@MastersThesis{ thuerey03,
AUTHOR = "Nils Th{\"u}rey",
TITLE = "``A Lattice Boltzmann method for single-phase free surface flows in 3D''",
YEAR = "2003",
- JOURNAL = "Master thesis",
PUBLISHER = "Dept. of Computer Science 10, University of Erlangen-Nuremberg"
}
@@ -638,6 +747,13 @@
url = "http://www.catb.org/~esr/writings/cathedral-bazaar/cathedral-bazaar/"
}
+@MISC{ raymond00,
+ author = "Eric S. Raymond",
+ title = "A Brief History of Hackerdom",
+ year = "2000",
+ url = "http://catb.org/esr/writings/cathedral-bazaar/hacker-history/",
+}
+
@InProceedings{ scacchi07,
author = "Walt Scacchi",
title = "Free/open source software development: recent research results and emerging opportunities",
@@ -658,20 +774,6 @@
year = "2006"
}
-@InProceedings{ hars01,
- author = "A. Hars and S. Ou",
- booktitle = "HICSS '01: Proceedings of the 34th Annual Hawaii International Conference on System Sciences ( HICSS-34)-Volume 7",
- citeulike-article-id = "72151",
- isbn = "0769509819",
- keywords = "motivations, open, oss, source",
- posted-at = "2006-09-06 09:16:34",
- priority = "0",
- publisher = "IEEE Computer Society",
- title = "Working for Free? - Motivations of Participating in Open Source Projects",
- url = "http://portal.acm.org/citation.cfm?id=820759.821962",
- year = "2001"
-}
-
@MastersThesis{ khatib06,
title = "Free Open Source as a Technology Transfer tool in the Arab World ",
author = "Jamil Alkhatib",
@@ -740,6 +842,52 @@
year = "2006"
}
+@article{crowston05,
+ author = {Crowston, Kevin and Howison, James},
+ citeulike-article-id = {732433},
+ comment = {The communication patterns vary in {OSS} projects from centralized ones to highly decentralized ones. Dicusses organization of open source projects. },
+ howpublished = {http://firstmonday.org/issues/issue10\_2/crowston/index.html},
+ journal = {First Monday},
+ keywords = {communication, development, open, oss, social, source, structure},
+ number = {2},
+ posted-at = {2006-07-03 09:31:06},
+ priority = {0},
+ title = {The social structure of Free and Open Source software development},
+ volume = {10},
+ year = {2005}
+}
+
+@Book{kuhn96,
+ author = {Kuhn, Thomas},
+ title = {The Structure of Scientific Revolutions},
+ publisher = {University of Chicago Press},
+ year = {1996},
+ address = {Chicago},
+ isbn = {9780226458083}
+ }
+
+@article{hertel03,
+ abstract = {The motives of 141 contributors to a large Open Source Software (OSS) project (the Linux kernel) was explored with an Internet-based questionnaire study. Measured factors were both derived from discussions within the Linux community as well as from models from social sciences. Participants\’ engagement was particularly determined by their identification as a Linux developer, by pragmatic motives to improve own software, and by their tolerance of time investments. Moreover, some of the software development was accomplished by teams. Activities in these teams were particularly determined by participants\’ evaluation of the team goals as well as by their perceived indispensability and self-efficacy.},
+ author = {Hertel, Guido and Niedner, Sven and Herrmann, Stefanie},
+ booktitle = {Open Source Software Development},
+ citeulike-article-id = {515785},
+ citeulike-linkout-0 = {http://dx.doi.org/10.1016/S0048-7333(03)00047-7},
+ citeulike-linkout-1 = {http://linkinghub.elsevier.com/retrieve/pii/S0048-7333(03)00047-7},
+ citeulike-linkout-2 = {http://www.sciencedirect.com/science/article/B6V77-48BV04S-2/2/5f8c87b7acd7f8541a97820b22805248},
+ doi = {10.1016/S0048-7333(03)00047-7},
+ journal = {Research Policy},
+ keywords = {curtinmim, developers, motivation, oss},
+ month = {July},
+ number = {7},
+ pages = {1159--1177},
+ posted-at = {2009-02-09 12:50:33},
+ priority = {2},
+ title = {Motivation of software developers in Open Source projects: an Internet-based survey of contributors to the Linux kernel},
+ url = {http://dx.doi.org/10.1016/S0048-7333(03)00047-7},
+ volume = {32},
+ year = {2003}
+}
+
@Article{ krishna02,
title = "Cave or Community?: An Empirical Examination of 100 Mature Open Source Projects",
author = "Sandeep Krishnamurthy",
@@ -898,6 +1046,30 @@
publisher = "Springer"
}
+@article{ masmoudi09,
+ type={Accepted Paper Series},
+ title={{'Peeling the Onion': The Words and Actions that Distinguish Core from Periphery in Bug Reports and How Core and Periphery Interact Together}},
+ author={Masmoudi, Héla and Den Besten, Matthijs L. and De Loupy, Claude and Dalle, Jean-Michel },
+ journal={Fifth International Conference on Open Source Systems - OSS 2009, Sweden, June 2009},
+ year={2009},
+ publisher={SSRN},
+ location={http://ssrn.com/paper=1346278},
+ language={English}
+}
+
+@article{ norberg96,
+author = {Arthur L. Norberg},
+title = {Changing Computing: The Computing Community and DARPA},
+journal ={IEEE Annals of the History of Computing},
+volume = {18},
+issn = {1058-6180},
+year = {1996},
+pages = {40-53},
+doi = {http://doi.ieeecomputersociety.org/10.1109/85.489723},
+publisher = {IEEE Computer Society},
+address = {Los Alamitos, CA, USA},
+}
+
@Book{levy01,
author = {Levy, Steven},
title = {Hackers - Heroes of the Computer Revolution},
=== modified file 'thesis.tex'
--- thesis.tex 2010-02-26 09:57:17 +0000
+++ thesis.tex 2010-03-08 16:43:46 +0000
@@ -59,7 +59,7 @@
Olen jakanut tutkielman lukuihin seuraavasti:
\begin{itemize}
\item Ohjelmistot käsitteenä - Mikä on ohjelmisto? Miten luokitella niitä? Mikä on niiden yhteys kaupallisuuteen?
-\item VALO-ohjelmistojen historian askelmalli - VALO-ohjelmistoihin johtanut historia ja sen osat
+\item VALO-ohjelmistojen historia - VALO-ohjelmistoihin johtanut historia ja sen osat
\item Immateriaalioikeudet - Immateriaalioikeuksien (tekijänoikeus, patentit, lisenssointi) lyhyt historia ja niiden suhde VALO-ohjelmistoihin.
\item VALO-projektien ympäristö - Millaisessa ympäristössä VALO-projektit toimivat? Mikä on niiden suhde toisiinsa?
\item VALO-yhteisöt ja yksilöt - Kuka niitä projekteja oikein kehittää? Millaisia yhteisöjä VALO-projektien toimintaan osallistuvat muodostavat?
@@ -72,6 +72,8 @@
%Ajatuksena on, että kukin luku tarkastelee VALO-ilmiötä hieman eri näkökantilta alkaen aina ilmiön taustoista päätyen aina menestykseen asti. sopiva siirtymä ohjelmistoihin käsitteenä...
+\part{Ohjelmistot}
+
\chapter{Ohjelmistot käsitteenä}
Karkeasti ottaen ohjelmisto mahdollistaa laitteiston hyödyntämisen halutulla tavalla. Tämä määritelmä on kuitenkin hieman epätarkka. Se ei kykene ottamaan selvästi kantaa esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: Mitä jos ohjelmisto on määritelty laitteiston tasolla? Koska äänitteen toistaminen aiheuttaa laitteiston toistamaan ääniä onko myös se ohjelma?
@@ -97,8 +99,6 @@
\section{Ohjelmistojen kaupallisuus}
-% XXX: muuta käyttämään VALO-käsitettä suoraan
-
\begin{figure}[!ht]
\centering
\includegraphics[width=80mm]{kuvat/floss_four.png}
@@ -108,48 +108,50 @@
Ghosh et al. \cite{ghosh02} jakavat ohjelmistot lähdekoodin saatavuuden ja hinnan perusteella nelikenttään \ref{fig:ghosh}. Ohjelmistot voivat olla kaupallisia lähdekoodin saatavuudesta huolimatta. Toisaalta ohjelmisto voi olla ilmainen vaikkei sen lähdekoodia olisikaan saatavilla. Tällöin puhutaan joko freeware tai shareware-ohjelmistoista. Sharewarella viitataan useimmiten kaupallisesti saatavilla olevan ohjelmiston kokeiluversioon, jonka käyttöaikaa on mahdollisesti rajoitettu. Freewarella ei ole tällaista rajoitusta, joskin sen sisältämä toiminnallisuus saattaa olla osin puutteellinen verrattuna mahdolliseen kaupalliseen tuotteeseen.
-Mikäli ohjelmiston lähdekoodi on saatavilla voidaan käyttää suomenkielistä lyhennettä VALO\footnote{Kirjallisuudessa tämä termi kulkee nimellä FOSS (Free and Open Source Software) tai FLOSS (Free, Libré and Open Source Software).} (Vapaan ja Avoimen Lähdekoodin Ohjelmisto).
-
Ghosh et al. \cite{ghosh02} jakoivat VALO-ohjelmistot kaupallisiin ja vapaisiin hinnan perusteella. Heidän mukaansa kaupalliset VALO-ohjelmistot ovat aiemmin olleet kaupallisia, lähdekoodiltaan suljettuja, ohjelmistoja, joiden lähdekoodi on myöhemmin avattu. Tällä ei siis viitata vapaaohjelmistoihin liittyvään liiketoimintaan, kuten äkkiseltään saattaisi luulla.
Mikään ei käytännössä estä VALO-ohjelmistojen myymistä, joten tässä mielessä ratkaisu on hieman kummeksuttava. Myyminen saattaa edellyttää, että lähdekoodin muutoksineen tulee olla saatavilla, mutta aina edes tämä ei ole pakollista. Toisaalta vaikka ohjelmisto olisikin vapaasti saatavilla lähdekoodin kera, ei se tarkoita etteivätkö ohjelmistoon liittyvät tukipalvelut, kuten koulutus, käyttäjätuki tai kirjallisuus, olisi maksullisia.
-COSS (Commercial Open Source Software) (OSS + suljettuja komponentteja (esim. patentoituja osia) paketoituna yhteen). Tässä voisi viitata esim. kaupallisiin Linux-jakeluihin (mainitse IP:n sovittamisesta OS-arvomaailmaan. vrt. esim. DeCSS ja DMCA Yhdysvalloissa ym. patenttihäkkyrät!).
-
-\chapter{VALO-ohjelmistojen historian askelmalli}
-
-asian ydin pähkinänkuoressa (vrt. nykykulttuuri) (pitänee jättää pois lop. versiosta). pointtina quotessa on lähinnä se, että FLOSS kapseloi ajatuksen aika totaalisesti. ehkä se voidaan nähdä siis jonkinmoisena luonnollisena seurauksena (periaatteessa sen voisi ajaa ahdinkoon ankaralla lainsäädännöllä, mutta kuitenkin...)
-\begin{quotation}``Totuuden tutkimus on nimittäin niin välttämätöntä ja mittavaa, että siinä täytyy useiden tuhansien ihmisten työ saada yhteen. Ja maailmassa on niin vähän ihmisiä, jotka ryhtyvät siihen harkiten, että he joutuvat sitäkin enemmän tukemaan toisiaan ja auttamaan toisiaan jakamalla havaintonsa ja ajatuksensa keskenään. Omasta puolestani tarjoan tätä teille kaikin puolin lämpimästi.'' -- René Descartes 1640 T1, 340\end{quotation}
+%COSS (Commercial Open Source Software) (OSS + suljettuja komponentteja (esim. patentoituja osia) paketoituna yhteen). Tässä voisi viitata esim. kaupallisiin Linux-jakeluihin (mainitse IP:n sovittamisesta OS-arvomaailmaan. vrt. esim. DeCSS ja DMCA Yhdysvalloissa ym. patenttihäkkyrät!).
+
+\chapter{VALO-ohjelmistojen historia}
+
+Teknologian ja tieteen kehitystä voidaan tulkita syklimäisesti \cite{kuhn96, perez02}. Sykliteoriaa voidaan myös tulkita siten, että suuret syklit sisältävät edelleen pienempiä syklejä rekursiivisesti. Toisaalta voidaan myös ajatella, että kehitys tapahtuu rinnakkain useissa mahdollisesti keskenään kilpailevissa sykleissä. Historian kannalta havaitsemme vain yhden polun, joka sattui toteutumaan. Havaitsemamme historia on tässä mielessä kuten lumihiutale, joka sisältää historiansa kiderakenteessaan.
+
+Ongelmallista historian tutkimuksen kannalta on se, että toisin kuin lumihiutaleen tapauksessa, ihmiskunnan historia on muodoltaan metafyysinen. Olennaisesti se pohjautuu aikalaistietoon ja subjektiivisesti värittyneeseen kokemukseen. Historian kirjoittajaa voidaan pitää tässä mielessä siis jonkinlaisen kompromissin hakijana, joka pyrkii ymmärtämään tiettynä ajankohtana vallinneet pääajatukset ja luomaan niistä ymmärrettävän synteesin. Toki myös kirjoittaja itse on altis harhalle.
+
+\section{Askelmalli}
+
+Tässä yhteydessä pyrin paikallistamaan VALO-ohjelmistojen käsitteen syntyyn vaikuttaneita olennaisia tekijöitä. Työni pohjautuu Benussin \cite{benussi06} kehittämään askelmalliin (kuva \ref{fig:benussi}), joka mielestäni kapseloi hyvin olennaisen. Olen laajentanut askelmallia yhdellä uudella askeleella, joka käsittelee erityisesti internetin läpimurron jälkeistä aikaa.
\begin{figure}[!ht]
\centering
\includegraphics[width=140mm]{kuvat/floss_history.png}
- \caption{VALO-ohjelmistojen historian seitsemän vaihetta \cite{benussi06}}
+ \caption{VALO-ohjelmistojen historian askelmalli \cite{benussi06}}
\label{fig:benussi}
\end{figure}
-huom! yhteys Kuhnin ajatuksiin (The Structure of Scientific Revolutions). teknologiset syklit. kts. myös \url{http://www.oreillynet.com/pub/a/oreilly/tim/articles/paradigmshift_0504.html} ja \url{http://radar.oreilly.com/2007/01/open-source-and-william-james.html}.
-
-VALO-ohjelmistojen historia ulottuu aina modernin tietotekniikan alkuaikoihin asti 1940-luvulle. Benussi \cite{benussi06} on tarkastellut käsitteeseen johtanutta historiaa tarkemmin. Benussi jakoi historian kuuteen selvään vaiheeseen, kuten kuvasta \ref{fig:benussi} voidaan havaita. Lisäsin Benussin vaiheisiin jo hänen vihjaamansa Web 2.0:n.
-
-Benussin jaottelu ei ota kantaa aiempiin tapahtumiin. Selkeyden vuoksi käyn niistä olennaisimmat tässä yhteydessä pääpiirteittäin läpi. Aikaisimmat tiedossa olevat mekaaniset koneet, kuten Antikytheran mekanismi (150-100 eKr), pohjautuivat nimenomaan tarkkoihin, ympäristöön liittyviin matemaattisiin havaintoihin. Nykyaikaisen tietokoneen kehityksen voidaan nähdä alkaneen vasta renessanssin myötä. Tuolloin ajatuksella jonkinmoisesta tietokoneesta voitiin filosofoida, mutta tarvittavia resursseja sen tuotantoon ei vielä ollut. Schikardin ja Pascalin laskukoneet 1600-luvulta olivat uraauurtavia, mutta myös niitä haittasi ympäristön kehittymättömyys.
-
-\section{Historian komponentit}
-
-\begin{figure}[!ht]
- \centering
- \includegraphics[width=140mm]{kuvat/history_parts.png}
- \caption{VALO-ohjelmistojen historian komponentit \cite{benussi06}}
-\label{fig:benussi_2}
-\end{figure}
-
-tässä olisi tarkoitus käydä osat läpi yleisellä tasolla
-
-\section{Teollistuminen}
+Benussin \cite{benussi06} mallin ensimmäinen askel alkaa toisesta maailmansodasta ja päättyy kaksikymmentä vuotta myöhemmin. Toinen maailmansota toimi teknologian kannalta todellisena katalyyttinä ja johti modernin tietojenkäsittelyn syntyyn. Benussin mukaan erityisesti Vannevar Bushin näkemys Memex-koneesta oli erityisen oleellinen. Memexiä voidaan pitää nykyisten wikien prototyyppinä. Oleellisesti se sisälsi ajatuksen suorista viittauksista eri dokumenttien välillä eli hyperlinkeistä \cite{bush45}.
+
+Toinen askel keskittyy ensimmäisten aikajakojärjestelmien, CTSS ja Multics, syntyyn. Kyseiset järjestelmät syntyivät vastaamaan rajallisen laskentatehon ongelmaan. Näistä erityisesti Multics tarjosi pohjan Unixin synnylle. Toisen askeleen voidaan nähdä olleen mukana muodostamassa paradigmaa, jonka Unix hioi lopulliseen muotoonsa.
+
+Kolmas askel keskittyy erityisesti Unix-käyttöjärjestelmään, jonka filosofia heijastuu yhä tähän päivään asti. Varsinainen mullistava askel oli Unixin toteuttaminen C:tä käyttäen. Tämä mahdollisti sen siirtämisen useille alustoille helpommin. Unixin salliva lisenssointi osoitti myös, kuinka yhteisö voi toimia järjestelmän kehityksen apuna ja mahdollisti BSD:n synnyn.
+
+Neljännen askeleen ytimessä on henkilökohtaisten tietokoneiden (PC) aikaansaama vallankumous. Tuona aikana markkinoille ilmaantui ensimmäisiä tietokoneita, jotka olivat tarpeeksi halpoja harrastelijoille. Alkuaikoina varsinkin Apple II sekä MITS:n Altair olivat suosittuja \cite{levy01}. Sittemmin IBM:n PC vakiinnutti asemansa liki standardina. Laitteiston halpenemisesta seurannut tietokoneiden suosion kasvu johti ohjelmistoteollisuuden nousuun.
+
+Benussin viides askel alkaa GNU-projektin ja FSF:n synnystä ja päättyy OSI:n syntyyn. Tämän askeleen aikana internet yleistyi ja WWW syntyi. Askel tarjosi nykyisille VALO-projekteille niiden filosofisen perustansa. Erityisesti FSF oli tässä mielessä oleellinen. Se kapseloi omaan toimintaperiaatteeseensa hakkerikulttuurin ytimen ja muodosti vastapainon perinteiselle ajattelutavalle tekijänoikeuksista. OSI otti pragmaattisemman kannan ja tarjosi kaupallisesti uskottavan määritelmän avoimen lähdekoodin ohjelmistoille.
+
+Kuudes askel keskittyy erityisesti Linux-projektiin ja sen vaikutukseen VALO-liikkeeseen. Linuxin voidaan nähdä mullistaneen tapa kehittää VALO-ohjelmistoja. Linux tunnetaankin avoimen lähdekoodin projektien johtotähtenä. Se yhdisti kehittäjät ympäri maailmaa ennennäkemättömällä tavalla ja loi avoimen lähdekoodin ohjelmistoista kokonaisen teollisuudenalan. Sen voidaan nähdä toimineen seuraavan askeleen, Web 2.0:n, katalyyttinä.
+
+Lisäämäni seitsemäs askel keskittyy erityisesti Web 2.0:n myötä nousseen hakukoneyhtiö Googlen dominanssiin. Tämän askeleen ajatuksena on näyttää, kuinka VALO-ohjelmistot ovat tulleet merkittäväksi osaksi yritysten liiketoimintaa ja vakiinnuttaneet asemansa. Sen sijaan, että ohjelmisto tulisi nähdä liikesalaisuutena, avoin lähdekoodi on mahdollistanut uuden tyyppiset liiketoimintamallit, jotka luovat asiakkaalle lisäarvoa muilla tavoin.
+
+\section{Mallia edeltänyt aika}
+
+Aikaisimmat tiedossa olevat mekaaniset koneet, kuten Antikytheran mekanismi (150-100 eKr), pohjautuivat tarkkoihin, ympäristöön liittyviin matemaattisiin havaintoihin. Nykyaikaisen tietokoneen kehityksen voidaan nähdä alkaneen vasta renessanssin myötä. Tuolloin ajatuksella jonkinmoisesta tietokoneesta voitiin filosofoida, mutta tarvittavia resursseja sen tuotantoon ei vielä ollut. Schickardin ja Pascalin laskukoneet 1600-luvulta olivat uraauurtavia, mutta myös niitä haittasi teknologian kehittymättömyys \cite{goldstine77}.
Charles Babbagen 1800-luvulla suunnittelemat koneet saivat innoituksensa teollistumisen aikaan saamasta ilmapiiristä. Ne kapseloivat sisäänsä kapitalismin perusajatuksen itseään ylläpitävästä järjestelmästä, joka sisältää selvän työnjaon \cite{gere08}. Babbagen ensimmäinen kone, Difference Engine, pohjautui paroni Gaspard de Pronyn työhön. Tehostaakseen työntekoa de Prony oli tehnyt käsin matemaattisia taulukoita. Babbage päätti automatisoida tämän aikaa vievän työn. Babbagen jälkimmäinen, kunnianhimoisempi kone, Analytical Engine, tähtäsi ohjelmoitavuuteen.
-Jo ennen Babbagea Jacquard oli hyödyntänyt reikäkortteja omassa kutomiskoneessaan (1804). Babbagen kone meni universaalisuudessaan Jacquardin koneen edelle. Erityisesti Babbagen hyväntekijä, Ada Lovelace, visioi koneen mahdollisuuksia ja ehdottikin, että pelkkien lukujen käsittelyn sijasta, sillä voitaisiin suorittaa yleistä symbolista laskentaa \cite{gere08}. Babbagen koneita ei saatu valmiiksi 1800-luvulla. Kuitenkin perusajatukseltaan ne olivat hyvinkin merkityksellisiä. Erityisesti George Stibitzin ja Howard Aikenin 1940-luvun vaihteessa rakentamat releitä käyttäneet elektromekaaniset koneet pohjautuivat niihin.
+Jo ennen Babbagea Jacquard oli hyödyntänyt reikäkortteja omassa kutomiskoneessaan (1804). Babbagen kone meni universaalisuudessaan Jacquardin koneen edelle. Erityisesti Babbagen hyväntekijä, Ada Lovelace, visioi koneen mahdollisuuksia ja ehdottikin, että pelkkien lukujen käsittelyn sijasta, sillä voitaisiin suorittaa yleistä symbolista laskentaa \cite{gere08}. Babbagen koneita ei saatu valmiiksi 1800-luvulla. Kuitenkin perusajatukseltaan ne olivat hyvinkin merkityksellisiä. Varsinkin George Stibitzin ja Howard Aikenin 1940-luvun vaihteessa rakentamat relepohjaiset elektromekaaniset koneet hyödynsivät niitä innoituksenaan.
\section{2. maailmansota ja sen seuraukset}
@@ -159,72 +161,197 @@
Vaikka Yhdysvaltain puolustusvoimat painottikin puhtaan laskennan merkitystä, kone oli suunniteltu yleisempiä ongelmia silmällä pitäen. Seuraava projekti, EDVAC, vei ajatuksen askeleen pidemmälle. EDVAC hylkäsi kymmenlukujärjestelmän käytön koneen lukujen sisäisenä esitysmuotona ja korvasi sen binääripohjaisella (1 ja 0) järjestelmällä. Tämä yksinkertaisti koneen toteutusta huomattavasti. Toinen merkittävä muutos oli itse ohjelman säilyttäminen suoraan koneen muistissa sen sijaan, että se tulisi syöttää ulkoisesti. \cite{ornstein02}
-Toisen maailmansodan aikana tehty kehitystyö pakotti eri alojen tiedemiehet yhteistyöhön. Aiemmin eri tieteenalojen toimijat toimivat käytännössä eristyksessä toisistaan. Selkein esimerkki tämän lähestymistavan menestyksestä oli Manhattan-projekti, joka yhdisti eri alojen ja valtion osaamista tehokkaasti. Tätä voidaan pitää analogisena VALO-projektien tapaan järjestäytyä. Myös ne yhdistävät eri alojen osaamista. \cite{benussi06}
-
-Yhteistyön merkityksen havaitseminen johti uuteen ongelmaan: kuinka kommunikoida ja jakaa tietoa tehokkaasti? Tämä ongelma johti viestintäteknologian kehitykseen. Toisaalta toista maailmasotaa seuranneeen kylmän sodan ilmapiiri johti pohdintoihin siitä, kuinka hajauttaa laskentateho puolustuksen kannalta hyvin. \cite{benussi06}
-
-Sodan jälkeinen tietotekniikan kehitys painottui erityisesti Yhdysvaltoihin. Kylmän sodan aikaisen kilpavarustelun voidaan nähdä vauhdittaneen sitä. Yhdysvallat joutui tukalan tilanteen eteen erityisesti sen jälkeen, kun Neuvostoliitto onnistui laukaisemaan Sputnik-satelliitteja kiertoradalle vuonna 1957. \cite{hafner96}
-
-\section{ARPAnet}
-
-Sputnik aiheutti pelonväristyksia Yhdysvaltain johdossa. Yhdysvaltojen tieteellinen ja teknologinen johto oli selvästi uhattuna. Yhdysvaltain hallinto joutui harkitsemaan tieteen asemaa uudelleen. Toisen maailmansodan aikainen tieteen ja valtion hedelmällinen yhteistyö oli yhä tuoreessa muistissa. \cite{hafner96}
-
-Jo ennen Sputnikia hallinnossa oli käyty keskusteluja erityisen tieteeseen keskittyvän viraston perustamisesta. Perinteisesti eri puolustusvoimain lohkot kilpailivat samoista voimavaroista keskenään. Viraston tarkoitus oli vähentää tätä kilpailua ja koordinoida kehitystä paremmin. Vaikka puolustusvoimat vastustikin ajatusta aluksi vastarinta saatiin kukistettua. Piakkoin vuoden 1958 alussa perustettiin ARPA. \cite{hafner96}
-
-ARPA aloitti toimintansa varsin anteliaalla budjetilla (2 miljardia tuolloista dollaria), joka kuitenkin koki kolauksen vuonna 1959, kun NASA\footnote{National Aeronautics and Space Administration} perustettiin. NASA vei suuren osan ARPA:n tehtävistä NASA:n keskittyessä avaruus- ja ohjustutkimukseen. Seurauksena ARPA:n budjetti putosi 150 miljoonaan dollariin ja sen tulevaisuus oli uhattuna. \cite{hafner96}
-
-Budjetin leikkauksen seurauksena ARPA:n tuolloinen päällikkö sanoutui irti toimestaan. Ennen lähtöään hän oli kuitenkin jo hahmotellut ARPA:n mahdollista tulevaisuutta. Tämän hahmotelman perusteella ARPA:n analyytikot päättivät määritellä ARPA:n tehtävän uudelleen. He havaitsivat, että aiemmin tutkimus oli painottunut lyhyellä aikavälillä tuottaviin projekteihin ja miellyttäviin alihankkijasuhteisiin. Oli siis selvää, että virasto voisi keskittyä pitkän aikavälin perustutkimukseen, jonka tuloksista ei ole mitään takeita, mutta joka onnistuessaan voi tuoda muassaan merkittäviä edistysaskeleita. \cite{hafner96}
-
-Tämä uudelleen määritelty tehtävä osui ARPA:n merkittävään kipupisteeseen. Se ei ollut kyennyt hyödyntämään yliopistojen tutkimusta parhaalla mahdollisella tavalla aiemmin. Keskittyminen suuren riskin sisältäviin perustutkimusprojekteihin loisi keinon tehdä yhteistyötä tiedeyhteisön kanssa. Tiedemiehet saisivat kaipaamansa rahoittajan ja toisaalta valtio saisi tarvitsemaansa kehitystyötä. ARPA:n tehtävä määritettiin edellisen kaltaiseksi ja se sai uuden mahdollisuuden toimia. \cite{hafner96}
-
-ARPA oli pieni, hyvin vapaamielinen ja ketterä virasto. ... pointti parhaiden tiedemiesten ja insinöörien verkoston luomisesta ... sopiva siirtymä ARPANETin (BBN, IMP) syntyyn! ajatuksena jakaa laskentatehoa (kommunikointi toissijainen asia!), protokollien synty (TCP/IP (de facto) vs. OSI, FTP, Telnet, SMTP, ) (ornstein ja ARPAnetin synty!)
-
-1960 JCR Licklider (Benussi 06 s. 5-6)
-
-MIT:n Project MAC ja CTSS sekä Multics
-
-SAGE, UNIVAC, IPTO
-
-hakkerikulttuurin synty (MIT!). LISP "Software Wars" (Turkle, Mark Crispin 1978) vs. COBOL, FORTRAN (IBM!) allegoria
-
-interaktiiviset päätteet
-
-eräajo vs. interaktiivisuus (IBM vs. PDP ym.) (eräajo, perinteinen vs. uusi tapa)
-
-MIT - ITS, LISP
-
-1950- ja 1960-luku, Ohjelmistojen lähdekoodia jaetaan vapaasti rajoituksetta IBM:n ja DEC:n käyttäjäryhmissä, ACM:n Algoritmit-osiossa jne.
-
-sähköposti (Tomlinson ja @). ornstein -> ensimmäinen toteutus (FTP:n päällä),
-
-OSS-yhteisön prototyyppi! postilistat, RFC (epäformaali tapa koostaa protokollia),
-
-1978, Donald Knuth (Stanford) julkaisee TeX:n vapaana ohjelmistona.
-1979 Eric Allmann, UC Berkeleyn opiskelija, kehitti ohjelman, joka reitittää viestejä tietokoneiden välillä hyödyntäen ARPANETia. Myöhemmin tästä ohjelmasta muodostuu Sendmail.
-
-\section{MIT, projekti MAC ja CTSS}
-
-hakkerikulttuurin synnystä! (kts. free as in freedom, the success of open source, hackers, )
-
-Berkeley, BSD, Unix, BIND
-
-1986, Larry Wall kehittää monipuolisen Perl (Practical Extraction and Report Language) ohjelmointikielen, jota käytetään muun muassa CGI-skriptien (Common Gateway Interface) kirjoittamiseen.
-
-\section{UNIX ja C-kieli}
-
-1969, Ken Thompson kehittää ensimmäisen UNIX-version. Sen lähdekoodia jaetaan vapaasti kautta 70-luvun.
-
-1979, AT\&T ilmoitti kaupallistavansa UNIX:n. Tästä seurasi, että UC Berkeley ryhtyi kehittämään omaa UNIX-versiotaan. Tämä versio tunnetaan myös nimellä BSD (Berkeley Sofware Distribution).
-
-\section{PC:n synty ja Internet}
-
-diffuusio, pointti MS:stä ja IBM:stä
+\subsection*{Merkitys mallin kannalta}
+
+Toisen maailmansodan aikana tehty kehitystyö pakotti eri alojen tiedemiehet yhteistyöhön. Aiemmin eri tieteenalojen toimijat toimivat käytännössä eristyksessä toisistaan. Selkein esimerkki tämän lähestymistavan menestyksestä oli Manhattan-projekti, joka yhdisti eri alojen ja valtion osaamista tehokkaasti. \cite{benussi06}
+
+Yhteistyön merkityksen havaitseminen johti uuteen ongelmaan: kuinka kommunikoida ja jakaa tietoa tehokkaasti? Toisaalta toista maailmasotaa seuranneen kylmän sodan ilmapiiri johti pohdintoihin siitä, kuinka hajauttaa laskentateho puolustuksen kannalta hyvin. \cite{benussi06}
+
+Sodan jälkeinen tietotekniikan kehitys painottui erityisesti Yhdysvaltoihin. Kylmän sodan aikainen kilpavarustelu vauhditti sitä edelleen. Kehityksen kannalta käännekohtana voidaan pitää sitä, kun Neuvostoliitto onnistui laukaisemaan Sputnik-satelliitteja kiertoradalle vuonna 1957. \cite{hafner96}
+
+\section{ARPA}
+
+Sputnik uhkasi selvästi Yhdysvaltojen tieteellistä ja teknologista johtoa. Tämä johti tieteen roolin arviointiin uudelleen. Toisen maailmansodan aikainen tieteen ja valtion hedelmällinen yhteistyö oli yhä tuoreessa muistissa. \cite{hafner96}
+
+Jo ennen Sputnikia hallinnossa oli käyty keskusteluja erityisen tieteeseen keskittyvän viraston perustamisesta. Perinteisesti eri puolustusvoimain lohkot kilpailivat samoista voimavaroista keskenään. Viraston tarkoitus oli vähentää tätä kilpailua ja koordinoida kehitystä paremmin. Vaikka puolustusvoimat vastustikin ajatusta aluksi, vastarinta saatiin kukistettua. Piakkoin vuoden 1958 alussa perustettiin ARPA. \cite{hafner96}
+
+ARPA, sittemmin DARPA, aloitti toimintansa varsin anteliaalla budjetilla. Vuotta myöhemmin perustettu NASA haukkasi suuren osan siitä ja sen tehtävistä. ARPA säilyi toiminnassa ja sen tehtävä määriteltiin uudelleen. ARPA:sta päätettiin tehdä pitkän aikavälin riskialttiiseen perustutkimukseen keskittyvä virasto. \cite{hafner96}
+
+Olennaista ARPA:n toiminnassa oli sen koordinoiva rooli. ARPA:lla ei ollut omia laboratorioita. Sen sijaan se valjasti kehitystyöhön puolustusministeriön ulkopuolisia voimia. ARPA:n erotti muista virastoista erityisesti sen organisaation ketteryys. \cite{norberg96}
+
+ARPA perusti IPTO:n, erityisen tietojenkäsittelyyn keskittyvän lohkon, vuonna 1962 \cite{norberg96}. IPTO:n eräänä suurimmista saavutuksista voidaan pitää ARPANET:n kehityksen organisoimista.
+
+\section{ARPANET}
+
+Ennen ARPANET:n syntyä ARPA oli yhteydessä kehitystyötä tekeviin laboratorioihin erityisten terminaalien kautta. Kutakin laboratoriota varten oli oma terminaalinsa. Tämä teki niiden käytöstä varsin vaivalloista ja aikaa vievää. Tämän lisäksi laboratorioiden käytettävissä olevan laskentatehon vähyys oli merkittävä ongelma. \cite{hafner96}
+
+ARPANET syntyi vastaamaan juuri näihin tarpeisiin. Ajatuksena oli, että se mahdollistaisi laskentatehon jakamisen ja loisi yhteisen rajapinnan, jonka avulla yhdistää erilaiset laitteet toisiinsa. Tällä tavoin hyvinkin erilaiset järjestelmät voisivat toimia sujuvasti keskenään. \cite{hafner96}
+
+Rajapintaa varten päätettiin rakentaa erityinen laite, IMP, joka toimii varsinaisen verkon ja tietokoneiden välissä. IMP:iä voidaan pitää nykyaikaisten reitittimien prototyyppinä. Se pohjautui Honeywellin rakentamaan minikoneeseen\footnote{Tuohon aikaan tietokoneet jaettiin lähinnä mini- ja suurtietokoneisiin. Näistä minikoneet olivat huomattavasti suurempia kuin nykyiset PC:t mutta ne olivat huomattavan pieniä verrattuna suurtietokoneisiin.}, jota oli laajennettu sopivasti. \cite{ornstein02}
+
+Alkuvaikeuksien jälkeen pienestä, 4 IMP:iä sisältäneestä kokeilusta liikkeelle lähtenyt ARPANET sai tuulta alleen. Projekti onnistui yli odotusten ja sen käyttö laajeni nopeasti alkuperäisen tarkoituksen ohi. Verkon käyttäjät ryhtyivät käyttämään sitä viestintään. Esimerkiksi sähköposti ja postilistat ovat tämän käytön peruja. Verkko johti myös internetin kannalta merkittävien protokollien, kuten TCP/IP ja FTP, vakiintumiseen.
+
+\subsection*{Merkitys mallin kannalta}
+
+ARPANET mahdollisti kommunikaation ja tiedon jakamisen ennenkuulumattomalla tavalla. Se loi perustan nykyaikaiselle tietoliikenteelle ja internetin synnylle. Oleellisesti ARPANET yhdisti aiemmin hajanaiset hakkeriryhmittymät ja johti todellisen hakkerikulttuurin syntyyn \cite{raymond00}. Seurauksena muodostunut kultuuri on oleellinen osa VALO-ohjelmistojen ideologista ydintä.
+
+\section{Aikajakojärjestelmät}
+
+Eräs IPTO:n tavoitteista oli ohjelmointitekniikoiden kehittäminen. Tämä linjaus johti aikajakojärjestelmien syntyyn. \cite{norberg96} Aikajakojärjestelmät vastasivat laskentatehon niukkuuden ongelmaan. Niiden tarkoituksena oli sallia laskentatehon jakaminen usean samanaikaisen käyttäjän kesken \cite{levy01}.
+
+Erityisesti MIT:n projekti MAC oli olennainen aikajakojärjestelmien synnyn kannalta. Se osallistui muun muassa CTSS:n (1961) sekä Multicsin (1964) kehitykseen. Multicsin kehitykseen osallistuivat MIT:n lisäksi myös General Electric sekä AT\&T:n Bell Labs \cite{weber05}.
+
+Multics oli aikaansa nähden erittäin kunnianhimoinen projekti. Sen kehitys tukahtui teknisiin sekä hallinnollisiin ongelmiin. Vuoteen 1968 mennessä oli selvää, että projekti ei tulisi onnistumaan. Bell Labs vetäytyi projektista vuonna 1969. Multics tarjosi kuitenkin innoituksen seuraavalle projektille, Unixille. \cite{weber05}
+
+\subsection*{Merkitys mallin kannalta}
+
+Projekti MAC tarjosi teknologisen paradigman, jonka päälle tulevat projektit pystyivät rakentumaan. Oleellisesti se keskittyi laskentatehon jakamiseen ja tarjosi aikajaon käsitteen. Aikajako on osaltaan askel kohti tietokoneita, jotka ovat laajemman yleisön käytettävissä. \cite{benussi06}
+
+\section{Unix}
+
+Bell Labsin Multics-kehittäjät ymmärsivät, että aikajakojärjestelmien olennaisin anti liittyi nimenomaan niiden mahdollistamaan kommunikaatioon. Koska oli selvää, että Multics ei tulisi menestymään, he ryhtyivät etsimään sille korviketta vuonna 1969. Tämä johti lobbaamiseen, jonka tarkoituksena oli hankkia uuden käyttöjärjestelmän kehittämiseen tarvittavaa laitteistoa. Lobbaus ei kuitenkaan johtanut konkreettisiin päätöksiin. Laitteiston lisäksi ratkaistavana oli teknisiä ongelmia. \cite{ritchie80}
+
+Thompson, R. H. Canaday ja Ritchie suunnittelivat tiedostojärjestelmän, erään Unixin ydintoiminnoista. Varsinainen toteutus syntyi mutkan kautta. Sen kimmokkeena voidaan pitää Thompsonin kehittämää avaruusmatkustusta simuloivaa peliä "Space Travel". Pelin laitteistovaatimuksien vuoksi Thompson joutui siirtämään sen alkuperäiseltä Honeywell-laitteistolta grafiikkaominaisuuksiltaan tehokkaammalle PDP-7 tietokoneelle. Transliteroinnin seurauksena Thompson joutui toteuttamaan laitteistolle varsin perusteellisia toiminnallisuuksia, kuten liukulukulaskennan sekä debuggausjärjestelmän. \cite{ritchie80}
+
+Pian tämän jälkeen hän ryhtyi toteuttamaan tiedostojärjestelmää tälle laitteistolle. Testatakseen sitä hän joutui hahmottelemaan muita käyttöjärjestelmän osia, erityisesti prosesseja. Kehitys eteni lumipallomaisesti ja ennen pitkää se muodosti Unixin ensimmäisen version. \cite{ritchie80}
+
+Vuoden 1970 alussa oli selvää, että PDP-7 oli jo vanhanaikainen. Thompson ja kumppanit ryhtyivät lobbaamaan paremman laitteiston saamiseksi. Tällä kertaa he hakivat rahaa erityisesti tekstinkäsittelyjärjestelmän kehittämistä varten. Lobbaus onnistui ja he saivat käyttöönsä PDP-11 tietokoneen. Ryhmä transliteroi Unixin nopeasti PDP-7:ltä uudelle laitteistolle ja ryhtyi kehittämään sitä edelleen. \cite{ritchie80}
+
+Tekstinkäsittelyongelman ratkaisemiseksi ryhmä transliteroi seuraavana vuonna roff-sovelluksen PDP-7:ltä PDP-11:ltä Unix-alustalle. Sille löytyi pian käyttöä Bell Labsin patenttiosastolta. Hiljalleen Unixin käyttö levisi muuallekin organisaatiossa ja projekti sai hyvän maineen. \cite{ritchie80}
+
+\subsection{C:n synty}
+
+Alun perin kaikki Unixin sovellukset kirjoitettiin käyttäen suoraan konekieltä. McCluren TMG oli järjestelmälle kehitetty ensimmäinen kunnon kieli. Pian TMG-toteutuksen jälkeen Thompson päätti toteuttaa Unixille Fortranin. Fortran-toteutus ei onnistunut. Sen sijaan seurauksena syntyi kielen kuvaus ja kääntäjä uudelle kielelle, B:lle. B helpotti ohjelmien toteutusta huomattavasti. \cite{ritchie80}
+
+B:n seuraaja, C, kehitti edelleen sen ideoita. Erityisesti se lisäsi kieleen tyypityksen \cite{kernighan88}. Unix kirjoitettiin uudelleen C:tä käyttäen vuonna 1973 \cite{ritchie80}. Ohjelmointikielen käyttäminen konekielen sijaan teki Unixin siirtämisestä eri alustoille huomattavasti helpompaa \cite{raymond00}. Lisäksi se selkeytti järjestelmän rakennetta ja vakuutti kehittäjät siitä, että C on hyvä työkalu \cite{ritchie80}.
+
+\subsection{Unix-filosofia}
+
+Unixin menestykseen vaikutti osaltaan sen yksinkertainen filosofia. Se voidaan nähdä Multicsin antiteesinä sekä seurauksena ajan laskentatehon vähyydestä. Ritchie ja Thompson \cite{ritchie74} toteavatkin, että järjestelmän rajoitteet eivät vain kannustaneet taloudellisuuteen vaan myös tekivät sen rakenteesta elegantimman.
+
+Weber \cite{weber05} on muotoillut Unix-filosofian seuraavin teesein:
+
+\begin{itemize}
+\item Kirjoita ohjelmia, jotka tekevät yhden asian ja tekevät sen hyvin.
+\item Kirjoita ohjelmia, jotka toimivat yhdessä.
+\item Kirjoita ohjelmia, jotka ovat yhteensopivia tekstivirtojen kanssa, koska ne muodostavat universaalin rajapinnan.
+\end{itemize}
+
+Unix-filosofia ja sen kirjoittaminen C:tä käyttäen helpotti yleisesti käytettävien kirjastojen toteuttamista. Tästä seurasi, että sitä ja sille rakennettuja kirjastoja voisiin käyttää helposti tavoin, joita sen alkuperäiset luojat eivät olleet ennakoineet. Tämä teki siitä hyvin joustavan. \cite{raymond00}
+
+\subsection{Unixin esiinmarssi}
+
+Unix saapui laajemman yleisön tietoisuuteen vuonna 1973 Thompsonin ja Ritchien esiteltyä sen ACM:n konferenssissa ja myöhemmin julkaisussa \cite{ritchie74}. Se otettiin vastaan innostuneesti. \cite{weber05}
+
+AT\&T:n kannalta Unix näytti oivalta tuotteelta. Se ei kuitenkaan kyennyt tuotteistamaan Unixia. Tämä johtui aiemmasta oikeudenkäynnistä vuodelta 1953 Yhdysvaltain oikeusministeriötä vastaan. Seurauksena oikeudenkäynnin tuloksen konservatiivisesta tulkinnasta AT\&T:n toiminta rajoittui vain puhelinmarkkinoille. \cite{raymond04}
+
+Oikeudenkäynnin tuloksesta seurasi myös, että AT\&T:n tuli lisenssoida patenttejaan. Yhtiön lakimiehet tulkitsivat tämän pätemään myös ohjelmistoihin. Unix-lisenssoinnin termit olivat varsin löyhät. Käyttöjärjestelmä toimitettiin ''sellaisenaan''\footnote{''As is''-lause.} ilman rojalteja eikä sille myönnetty minkäänlaista tukea. \cite{weber05}
+
+Lisenssoinnin edullisuus sekä lähdekoodin saatavuus johtivat Unixin käytön merkittävään yleistymiseen akateemisessa ympäristössä. Lähdekoodin saatavuus mahdollisti sen hyödyntämisen opetuskäytössä. Toisaalta se mahdollisti myös hakkeroinnin. Koska varsinaista tukea ei ollut saatavilla, joutuivat Unixin käyttäjät tukemaan toisiaan. Seurauksena käyttäjät muodostivat oman tukiyhteisönsä ja jakoivat tehdyt parannukset keskenään. \cite{weber05}
+
+Unixin versio 7 julkaistiin vuonna 1979. Tämä versio yhdisti yhteisön kehittämät parannukset ja sitä voidaan pitää ensimmäisenä modernina Unixina \cite{raymond04}. Huomattavaa on, että versio 7 portattiin useille eri laitteistoille. Tämä edelleen teki siitä houkuttelevamman vaihtoehdon \cite{weber05}.
+
+Versio 7:n julkaisun aikoihin Unix houkutteli ympärilleen liiketoimintaa. Ensimmäinen Unix-yritys, SCO, perustettiin 1978 ja samana vuonna ensimmäinen kaupallinen kääntäjä, Whitesmiths, tuli saataville. \cite{raymond04}
+
+\subsection{BSD:n synty}
+
+Kalifornian yliopisto Berkeleyssä sai ensimmäisen Unix-version käyttöönsä vuonna 1974. Hiljalleen Unixin käyttö yleistyi ja sitä varten hankittiin yhä enemmän laitteistoa. \cite{dibona99}
+
+Unixin suosiosta seurasi, että sille kehitettiin uutta toiminnallisuutta, kuten Pascal-tulkki sekä ex-tekstieditori. Bill Joy yhdisti Berkeleyn parannukset omaksi jakelukseen ja julkaisi ensimmäisen julkisen version, BSD:n, vuoden 1977 alussa. \cite{dibona99} Olennaista on huomata, että BSD ei ollut vain käyttöjärjestelmä vaan se sisälsi myös siis työkaluja.
+
+Julkaisua seurannut palaute auttoi kehittämään edelleen julkaisun seuraavaa versiota. Lisäksi se sai uuden tekstieditorin, vin. Toinen versio, 2BSD, julkaistiin vuonna 1978. \cite{dibona99}
+
+Vuotta myöhemmin julkaistun Bell Labsin Unixin versio 7 kärsi hitaudesta, joka korostui edelleen suhteessa hyvin optimoituun Unix 6:een pohjautuneeseen BSD:hen. Unix 6:tta edelleen kehittänyt yhteisö BSD mukaan lukien osallistui aktiivisesti Unix 7:n nopeuttamiseen. Tehdyt muutokset liitettiin edelleen takaisin BSD:hen. \cite{weber05}
+
+Unixin porttaustyön myötä kiinnostus sitä kohtaan kasvoi ja AT\&T ymmärsi sen kaupallisen arvon. Esimerkkinä tästä voidaan pitää sen DEC:n 32/V-alustalle kirjoitettua versiota, joka lisenssoitiin vain Berkeleylle tutkimustarkoituksia varten. \cite{weber05}
+
+Kyseinen versio osoittautui pettymykseksi. Erityisesti se ei tukenut virtuaalimuistin käyttöä \cite{dibona99}. Berkeleyn kehitysryhmä kirjoitti sen suurelta osin uudelleen \cite{weber05}. Bill Joyn johdolla BSD:n kehitysryhmä porttasi 2BSD:n työkalut uudelle alustalle. Joulukuussa 1979 Joy toimitti edelleen liki sata tuloksena syntyneen 3BSD:n kopiota. \cite{dibona99}
+
+Unixin kaupallistumisen myötä yhteistyö Bell Labsin ja Berkeleyn välillä hiipui. Koska tiedeyhteisön tekemä Unix-kehitys jatkui edelleen AT\&T:n ulkopuolella, siirtyi sen koordinointi Berkeleyn vastuulle. \cite{dibona99, weber05}
+
+\subsection{BSD ja DARPA}
+
+Samaan aikaan kun Berkeley vakiinnutti asemaansa tieteellisen Unixin kehitystyön koordinoijana, ARPANET:n kehittänyt DARPA kohtasi mielenkiintoisen ongelman. Verkon yhdistämien laskentakeskuksien laitteisto oli elinkaarensa päässä. Laitteiston korvaamisen suurin kustannus liittyi kehitystyöhön käytettyjen ohjelmistojen porttaamiseen uudelle alustalle. \cite{dibona99}
+
+Tuolloin laitteistot ja niiden ohjelmistot olivat hyvin epästandardeja. Koska eri keskuksien laskentatarpeet erosivat toisistaan eikä DARPA halunnut tulla riippuvaiseksi vain yhdestä valmistajasta se päätyi yhdistämään keskukset käyttöjärjestelmän tasolla \cite{dibona99}. Kysymys kuuluikin, mikä käyttöjärjestelmä tulisi ottaa käyttöön?
+
+DARPA päätyi valitsemaan Unixin juuri sen portattavuuden sekä saatavilla olevan lähdekoodin vuoksi. Syksyllä 1979 Berkeleyn professori Bob Fabry ehdotti DARPA:lle verkkotoiminnallisuuden sisältävän 3BSD:n kehittämistä. Vaikeiden neuvotteluiden jälkeen Fabry sai kahdeksantoista kuukauden mittaisen sopimuksen. Sopimuksen seurauksena perustettiin CSRG, joka mahdollisti sen kehityksen organisoinnin. \cite{weber05}
+
+4BSD julkaistiin lokakuussa 1980. Se sisälsi merkittävän määrän uusia ominaisuuksia. Vertailtaessa kilpailijoihin, erityisesti VMS:ään, sen nopeus jätti toivomisen varaa. Seurauksena Bill Joy keskittyi kernelin nopeuden kehittämiseen. Optimointiin keskittynyt 4.1BSD julkaisiin kesällä 1981. AT\&T:n vastustuksen vuoksi versionumerointi ei edennytkään loogisesti viiteen johtuen AT\&T:n kaupallisesta Unix-tuotteesta, System V:stä. \cite{dibona99}
+
+DARPA oli tyytyväinen projektin tuloksiin ja jatkoi sitä kahdella vuodella ja liki viisi kertaa suuremmalla budjetilla. Jatkoprojektin tarkoitus oli kehittää mm. nopeampi tiedostojärjestelmä sekä mahdollistaa BSD:n liittäminen ARPANETiin. \cite{dibona99}
+
+Raymondin \cite{raymond04} mukaan ennen verkkotoiminnallisuuden sisältäneen 4.2BSD:n julkaisua vuonna 1983 Unixin tuki verkoille oli erittäin heikkoa. Se sisälsi yksinkertaisen keinon (UUCP), jonka avulla siirtää tietoa modeemia käyttäen puhelinlinjoja myöten. UUCP mahdollisti Usenetin käytön, mutta muulloin Unix eli irrallaan ARPANETista.
+
+Raymond \cite{raymond04} huomauttaa, että Ritchien näkemys kommunikaation mahdollistamisesta ei skaalautunut aikajakojärjestelmien muodostamien klustereiden ulkopuolelle. 4.2BSD:n TCP/IP-toteutuksen myötä ARPANET ja Unix-kulttuurit löysivät yhteisen rajapinnan, joka Raymondin mukaan pelasti ne molemmat tuholta.
+
+Jälleen 4.2BSD:n julkaisun sisältämän uuden toiminnallisuuden myötä CSRG sai palautetta järjestelmän hitaudesta. Tämä johti uuteen optimointisykliin, joka huipentui kesällä vuonna 1986 4.3BSD:n julkaisuun. \cite{dibona99}
+
+\subsection{Unixin kaupallistuminen}
+
+CSRG:n seuraava merkittävä projekti oli BSD:n kernelin pilkkominen laitteistosta riippuviin ja riippumattomiin osiin. Tämä edelleen helpotti järjestelmän portaamista eri alustoille. Työn tulos, 4.3BSD-Tahoe, julkaistiin kesällä 1988. \cite{weber05}
+
+Vaikka BSD Unix oli pitkälti oma projektinsa, sen lähdekoodi oli yhä AT\&T:n alkuperäisen lisenssin alainen. Tämä tarkoitti, että käyttääkseen BSD:tä, käyttäjän tuli hankkia sen käyttöoikeus AT\&T:ltä. Vuonna 1988 lisenssin hinta oli peräti 100000 dollaria. Toisaalta sen sisältämä TCP/IP-toiminnallisuus oli hyvin kysyttyä. \cite{weber05}
+
+Tämä oli erityinen ongelma jälleenmyyjille, jotka halusivat tuoda TCP/IP-pohjaisia tuotteita kasvaville PC-markkinoille. Tästä seurasi, että he pyysivät CSRG:tä tarjoamaan verkkotoiminnallisuuden oman lisenssin alaisena. Koska CSRG oli kehittänyt verkkokoodin AT\&T:stä riippumatta, tämä oli mahdollista. BSD:n verkkokoodi ja siihen liittyvät apuohjelmat julkaistiin kesällä 1989 nimellä Networking Release 1. \cite{dibona99}
+
+Sen lisenssointitermit olivat varsin liberaaleja. Niiden ainoat vaatimukset olivat, että lähdekooditiedostoissa oleviin tekijänoikeusmerkintöihin ei kosketa ja että lähdekoodista johdannaisten tuotteiden dokumentaatio mainitsee niiden sisältävän Kalifornian yliopiston tuottamaa koodia. Edellä olevia vaatimuksia seuraten lisenssoija pystyi siis julkaisemaan ohjelmiston joko lähdekoodi- tai binääriformaatissa ilman, että sen tarvitsi maksaa erityisiä rojalteja Berkeleylle. \cite{dibona99}
+
+%BSD Networking Release ei ollut kokonainen käyttöjärjestelmä ja se riippui kaupallisesta koodista. \cite{williams02}
+
+Bostic
+
+kaupallisten jakeluiden ilmaantumisesta (Sun ym.)
+
+\subsection{Unixin fragmentaatio}
+
+BSD:n hajoaminen + Unix-distribuutiot (ekosysteemi klikkiytyy)
+
+\cite{raymond04}
+
+\cite{weber05}
+
+Networking Release 1 (verkko-osa puhtaasti BSD:n koodia!) (BSD-lisenssin prototyyppi) (kts. free as in freedom myös)
+
+enemmän BSD-koodia -> Bellin koodin uudelleenkirjoitus (2 vuotta). -> Networking Release 2 (vain 6 tiedostoa oli alkuperäisiä!)
+
+Jolitz ja 386BSD (korvasi puuttuneet 6 tiedostoa) -> NetBSD (keskittyy kokeiluun)
+
+toinen projekti, FreeBSD
+
+94-95 Theo de Raadt ja OpenBSD (keskittyy turvallisuuteen)
+
+386BSD -> BSDI, kaupallinen versio (korvasi puuttuneet tiedostot) -> AT\&T ja oikeus -> 1994, sopimus -> 4.4BSD-Lite
+
+1979, AT\&T ilmoitti kaupallistavansa Unixin. Tästä seurasi, että UC Berkeley ryhtyi kehittämään omaa Unix-versiotaan. Tämä versio tunnetaan myös nimellä BSD (Berkeley Sofware Distribution).
+
+1983, Yhdysvaltojen oikeusministeriö voitti toisen oikeudenkäyntinsä AT\&T:tä vastaan. Seurauksena Bell Systems (tarkista!) erotettiin yrityksestä. Tämä mahdollisti Unixin tuotteistamisen ja johti Unix System V:n syntyyn. \cite{weber05}
+
+\cite{raymond04}
+
+\subsection*{Merkitys mallin kannalta}
+
+kieli (C) ja paradigman hioutuminen (Unix) \cite{benussi06}
+
+\section{PC:n synty ja internet}
+
+\cite{raymond04}
+
+diffuusio, pointti MS:stä ja IBM:stä (IBM:n muutos johtavaksi henkilökohtaisten koneiden valmistajaksi!)
+
+1981, IBM + Microsoft
+
+\cite{raymond04}
+
+\subsection*{Merkitys mallin kannalta}
+
+\cite{benussi06}
\section{GNU ja FSF}
1983, Richard Stallman julkaisee GNU (GNU's Not Unix)-manifestin, joka toteaa vapaan ohjelmistokehityksen tarpeellisuuden. Lisäksi hän perustaa FSF:n (Free Software Foundation).
-%vapaa (tulkinta!) Free might mean without restrictions (freedom of movement = no censorship), without control (freedom of change/evolution = no ownership or authorship, no intellectual property), or without monetary value (no cost.) mizrach97
+vapaa (tulkinta!) Free might mean without restrictions (freedom of movement = no censorship), without control (freedom of change/evolution = no ownership or authorship, no intellectual property), or without monetary value (no cost.) mizrach97
%Richard Stallman, hakkeri! 70-luvun tilanne (kts. williams)
@@ -263,7 +390,7 @@
VALO-ohjelmistojen kehitys popularisoitui vasta 90-luvun lopussa mm. GNU/Linuxin, OpenOffice.org:n, Mozilla Firefoxin, Apachen myötä. Tässä auttoi erityisesti OSI:n vuonna 1998 julkaisema määritelmä.
-%erottele freewaresta! OSI ja sen määritelmä!!!
+erottele freewaresta! OSI ja sen määritelmä!!!
\begin{itemize}
\item miksi OSI? miten eroaa FSF:stä? merkitys!
@@ -292,7 +419,7 @@
huom! filosofinen ero! + FSF:n määritelmä on huomattavasti rajaavampi!
-%Free software licenses comply with the OSI definition. Not all licenses complying with OSI definition are compatible with the definition of free software, however. Free software and open source movements differ in this sense. They have the same goals but disagree on basic principles \cite{gacek04}. expand on disagreement!!!
+Free software licenses comply with the OSI definition. Not all licenses complying with OSI definition are compatible with the definition of free software, however. Free software and open source movements differ in this sense. They have the same goals but disagree on basic principles \cite{gacek04}. expand on disagreement!!!
\section{Web 2.0}
@@ -300,7 +427,7 @@
Web 3.0??? YouTube ym.
-Dedrick (unix, bsd, etc. jako taulukossa)
+Dedrick (Unix, BSD, etc. jako taulukossa)
historiasta (taulukko, tärkeimmät tapahtumat. ajatuksena on, että tämä alustaa hakkerikeskustelun. -> ideologiat)
@@ -308,6 +435,17 @@
\section{Yhteenveto}
+VALO-ohjelmistojen käsite määrittyy oleellisesti teknologisen kehityksen kautta. Erityisesti käyttöjärjestelmien kehitys on ollut sen kannalta keskiössä. Tämän tarkastelun kannalta lähtökohtana voidaan pitää MIT:n projekti MAC:ia, joka loi perustan nykyaikaisille käyttöjärjestelmille. Projektin tuloksena syntyi aikajakojärjestelmä Multics, joka toimi Unixin innoituksena.
+
+Unix + ARPANET + C -> PC, instituutio (GNU), WWW, Linux (käyttöjärjestelmä!), OSI, VALO-ohjelmistojen käsite
+
+\begin{figure}[!ht]
+ \centering
+ \includegraphics[width=140mm]{kuvat/history_parts.png}
+ \caption{VALO-ohjelmistojen historian osat \cite{benussi06}}
+\label{fig:benussi_2}
+\end{figure}
+
\chapter{Immateriaalioikeudet}
\begin{figure}[!ht]
@@ -355,7 +493,7 @@
\item huom! osx!!!
\end{itemize}
-huom! tämä osio voi viitata suoraan historiaan (unix, bsd!)
+huom! tämä osio voi viitata suoraan historiaan (Unix, BSD!)
pitäisikö mainita muista erikseen? apache ym.???
@@ -399,7 +537,9 @@
IP:n käsite
-\chapter{VALO-projektien ympäristö}
+\part{VALO-projektit}
+
+\chapter{Ympäristö}
Kunkin projektin asema määrittyy suhteessa sen ympäristöön. Ensinnäkin projekti asettuu tiettyyn kohtaan ohjelmistojen hierarkiassa. Se voi keskittyä järjestelmätoiminnallisuuteen (esim. Linux-kernel), toimia alustana (esim. ohjelmointikielet ja kirjastot) tai olla varsinainen sovellus. Projektin ohjelmiston ollessa alusta tai sovellus joutuu se ottamaan kantaa siihen, millä järjestelmillä sitä voidaan käyttää. Sovelluksen tapauksessa sopivilla alustavalinnoilla voidaan taata, että sovellus toimii laajalla kirjolla eri järjestelmiä.
@@ -431,7 +571,7 @@
\section{Evoluutio}
-\chapter{VALO-yhteisöt ja yksilöt}
+\chapter{Yhteisöt ja yksilöt}
\begin{figure}[!ht]
\centering
@@ -440,10 +580,16 @@
\label{fig:stuermer}
\end{figure}
+\cite{masmoudi09} - laajentaa sipulimallia
+
Periaatteessa jo vain yhden hengen projekti muodostaa oman mikroyhteisönsä. Kun projekti saavuttaa näkyvyyttä, sen yhteisö myös kasvaa. Kuten Senyardin ja Michlmayrin \cite{senyard04} mallista näimme, kaikki projektit lähtevät liikkeelle katedraalimaisina...
yhteisön jako rooleihin!
+\cite{robles06} - aikaulottuvuus (kehittäjien tulo/lähtö)
+
+pareto-jakauma (tietty osa kehittäjistä tekee suurimman osan työstä) \cite{crowston05}
+
- huomaa kehittäjien ja käyttäjien duaalinen rooli + roolin vaihtelevuus. kts. \ref{fig:gacek}
\begin{figure}[!ht]
@@ -481,6 +627,8 @@
\subsection{Motivaatio}
\cite{hars01}, \cite{maxwell06}, \cite{khatib06} s. 35-37, \cite{krishna02} -> BCG, \cite{lerner05}
+\cite{hertel03} - Linux-kehittäjien motivaatiosta
+
\subsection{Evoluutio}
\subsection{Kaupallisuus}
@@ -495,7 +643,7 @@
\subsection{Kaupallisuus}
-\chapter{VALO-projektit}
+\chapter{Projektien osatekijät}
Raymondia \cite{raymond01} mukaillen ``Kukin hyvä ohjelmistoprojekti lähtee liikkeelle omasta tarpeesta.''\footnote{Alkup. Every good work of software starts by scratching a developer's personal itch.}. Esimerkiksi GNU-projekti ja Linux ovat hyviä esimerkkejä tästä. Fogel \cite{fogel05} huomauttaa, että tämä pätee myös organisaatioiden tasolla.
@@ -644,7 +792,13 @@
kaupallisuus osa kehitystä (kehitystyön rahoittaminen, luotu kysyntä! -> tuki (kirjat ym.))
-\chapter{VALO-menestystarinoita}
+\part{Menestys}
+
+\chapter{Menestystarinoita}
+
+kustakin tapauksesta voisi kuvata seuraavia seikkoja: yleinen kuvaus (millainen softa?), organisaatio, kehitystapa (organisaatiot eroavat toisistaan (esim. BDFL, hierarkia), laadunvarmistus, tavoitteiden asettaminen, julkaisusykli, tulevaisuus, portatut versiot, vertikaalisuus ... pohjaa aiempaan
+
+tarvitaanko muita projekteja vertailtavaksi? samba (avoimen ja suljetun rajapinnassa!), inkscape (nuori, nopeasti kehittynyt projekti)
\section{BIND}
@@ -654,18 +808,26 @@
\section{Apache}
+\cite{dibona99} \cite{robles06} \cite{mockus00}
+
+\section{GIMP}
+
+\cite{robles06}
+
\section{Mozilla Firefox}
+\cite{dibona99} \cite{robles06}
+
\section{Linux}
-\cite{moody01} \cite{raymond01}
+\cite{moody01} \cite{raymond00} \cite{raymond01} \cite{dibona99} \cite{peng04}
Linusin laki.
\begin{itemize}
-\item 1987, Andrew Tanenbaum julkaisee Minixin. Minix on UNIX-versio, joka on tarkoitettu PC, Mac, Amiga sekä Atari ST alustoille. Sen mukana tulee myös lähdekoodi.
-\item 1991, Linus Torvalds julkaisee 0.02 version uudesta UNIX-variantista. Hän kutsuu versiota Linuxiksi Minix-uutisryhmässä.
-\item 1993, FreeBSD 1.0 julkaistaan. FreeBSD pohjautuu BSD UNIXiin ja se sisältää verkkotoiminnallisuutta sekä tuen virtuaalimuistille, suorituksen vaihdolle (task switching) sekä suurille tiedostonimille.
+\item 1987, Andrew Tanenbaum julkaisee Minixin. Minix on Unix-versio, joka on tarkoitettu PC, Mac, Amiga sekä Atari ST alustoille. Sen mukana tulee myös lähdekoodi.
+\item 1991, Linus Torvalds julkaisee 0.02 version uudesta Unix-variantista. Hän kutsuu versiota Linuxiksi Minix-uutisryhmässä.
+\item 1993, FreeBSD 1.0 julkaistaan. FreeBSD pohjautuu BSD Unixiin ja se sisältää verkkotoiminnallisuutta sekä tuen virtuaalimuistille, suorituksen vaihdolle (task switching) sekä suurille tiedostonimille.
\item 1993, Ian Murdock luo Debian Linux-jakeluversion.
\item 1994, Marc Ewing muodostaa Red Hat Linuxin. Red Hatista tulee nopeasti johtava Linux-jakeluversio.
\item 1994, Bryan Sparks perustaa Calderan entisen Novellin CEO:n Ray Noordan tuella.
@@ -677,7 +839,7 @@
olennaisia pointteja: Minix olisi voinut olla Linux, jos Tanenbaum olisi ollut kehityksen suhteen avoimempi (Linusin "innovaatio"). Vrt. myös OpenBSD (kaatui laitevaatimuksiin?) ja Hurd (kaatui kompleksisuuteen?). Olennaista huomata, myös kuinka Linux-organisaatio kehittyi (Linus ei skaalaudu! -> rakenne skaalautuu (jaettu vastuu)). Distribuutiot (Debian, Red Hat ym.). Ubuntun nousu (ubuntuismi terminä? chege, Ubuntuism, Commodification, and the Software Dialectic.). Menestys mobiili/serveripuolella. KDE vs. GNOME. monoliittisyys vs. monimuotoisuus (kernel, ikkunointijärjestelmät, standardit)
-\chapter{Menestys}
+\chapter{Menestyksen osatekijät}
Olennaista lienee tutkia myös, miksi joistain projekteista ei ole tullut merkittäviä! (miten niistä voisi tehdä merkittäviä?)
@@ -692,41 +854,7 @@
\ref{fig:delone}
-\section{Esimerkkejä VALO-ohjelmistoista}
-
-\subsection{Yleiskatsaus ohjelmistoihin}
-
-millaisia ohjelmistoja löytyy? \cite{healy03}
-
-kartoitetaan ``ekosysteemiä'' tässä vaiheessa. sitten jollain sopivalla tavalla valitaan tarkasteltavat seuraavassa alaluvussa
-
-jotain myös kirjastoriippuvuuksista jossain kohtaa???
-
-xv??? \url{http://www.nwe.ufl.edu/writing/help/graphics/xv/}
-
-\subsection{3D-grafiikkaohjelmistot}
-Art of Illusion, Blender, K-3D, Moonlight|3D, muita?
-
-renderöijät? Aqsis, Pixie, Yafray ym.
-
-Meshlab, Anim8tor
-
-\subsection{Kuvankäsittelyohjelmistot}
-GIMP, cinepaint (GIMP johdannainen), Krita, MyPaint, Gogh, flowpaint, drawpile, xv, tux paint
-
-tähän lasketaan myös piirto-ohjelmat
-
-\subsection{Vektorigrafiikkaohjelmistot}
-Inkscape, sk1, Sodipodi, XaraLX, kofficen (karbon14, yhteys kritaan) ja OO.org Draw
-
-\subsection{Caset}
-tutkittavien kohteiden valinnasta...
-
-kustakin casesta voisi kuvata seuraavia seikkoja: yleinen kuvaus (millainen softa?), organisaatio, kehitystapa (organisaatiot eroavat toisistaan (esim. BDFL, hierarkia), laadunvarmistus, tavoitteiden asettaminen, julkaisusykli, tulevaisuus, portatut versiot, vertikaalisuus ... pohjaa aiempaan
-
-tarvitaanko muita projekteja vertailtavaksi? samba (avoimen ja suljetun rajapinnassa!), inkscape (nuori, nopeasti kehittynyt projekti)
-
-\chapter{VALO-menestysmalli}
+\chapter{Menestysmalli}
tähän oma "merkittävyysmalli" (mitkä tekijät vaikuttavat merkittävyyteen ja miten? -> menestys)
@@ -744,25 +872,95 @@
\label{sec:termisto}
\begin{description}
+ \item[32/V] - ...
\item[ARPA] - Advanced Research Projects Agency - ...
- \item[ARPAnet] - ...
+ \item[ARPANET] - Advanced Research Projects Agency Network - ...
+ \item[AT\&T] - American Telephone \& Telegraph - ...
+ \item[B] - ...
+ \item[BSD] - Berkeley Software Distribution - ...
+ \item[Bell Labs] - Bell Laboratories - AT\&T:n tutkimukseen keskittynyt yksikkö. % TODO
+ \item[C] - ...
\item[COSS] - Commercial Open Source Software - ... Kts. Riehle!
\item[CSRG] - Computer Science Research Group of the University of California at Berkeley - ...
\item[CTSS] - Compatible Time Sharing System - ...
+ \item[DARPA] - Defense Advanced Research Projects Agency - kts. ARPA % TODO
+ \item[DEC] - Digital Equipment Corporation - ...
\item[EDVAC] - Electronic Discrete Variable Computer - ENIAC:n seuraaja. ...
\item[ENIAC] - Electronic Numerical Integrator and Computer - ...
\item[FLOSS] - Free, Libré and Open Source Software - Poliittisesti neutraali termi, joka kattaa sekä OSI:n että FSF:n määritelmien mukaiset ohjelmistot. Kts. VALO.
\item[FOSS] - Free and Open Source Software - kts. FLOSS.
\item[Free Software] - Vapaa ohjelmisto - FSF:n vapaan ohjelmiston määritelmän täyttävä ohjelmisto. Kts. \ref{vapaamaaritelma}.
\item[FSF] - Free Software Foundation - Richard M. Stallmanin vuonna 1985 perustama säätiö, jonka tehtävänä oli edistää vapaiden ohjelmistojen käyttöä ja tukea GNU-projektia. \cite{moody01}
+ \item[FTP] - File Transfer Protocol -
\item[GNU] - GNU's Not UNIX - Projekti, joka tähtäsi FSF:n vapaan ohjelmiston määritelmän täyttävän käyttöjärjestelmän toteuttamiseen.
+ \item[IMP] - Interface Message Processor -
+ \item[ITS] - Incompatible Time Sharing System - ... kts. \cite{levy01}, vastaveto CTSS:lle
+ \item[IPTO] - Information Processing Techniques Office -
+ \item[Kernel] - ...
+ \item[NASA] - National Aeronautics and Space Administration -
\item[NSF] - National Science Foundation - Yhdysvalloissa vuonna 1950 perustettu säätiö, jonka tarkoitus oli tukea perustutkimusta ja tieteen opetusta. \cite{hafner96}
- \item{MIT} - Massachusetts Institute of Technology
+ \item[MIT] - Massachusetts Institute of Technology
+ \item[MULTICS] - Multiplexed Information and Computing Service - ...
\item[OSI] - Open Source Initiative - Eric S. Raymondin ym. perustama yhdistys, joka tarjosi kaupallisesti uskottavan määritelmän avoimen lähdekoodin ohjelmisto (OSS).
\item[OSS] - Open Source Software - Avoimen lähdekoodin ohjelmisto - Avoimen lähdekoodin ohjelmisto täyttää OSI:n sille antaman määritelmän. Kts. \ref{ossmaaritelma}.
+ \item[Pascal] - ...
\item[PC] - Personal Computer - Henkilökohtainen tietokone.
+ \item[Porttaaminen] - ...
+ \item[Projekti MAC] - Multiple Access Computing, Machine Aided Cognition - MIT:n projekti, joka tähtäsi aikajakojärjestelmien sekä tekoälyn kehittämiseen \cite{levy01}.
+ \item[SCO] - Santa Cruz Operation - Ensimmäinen Unix-yritys.
+ \item[TCP/IP] - Transmission Control Protocol / Internet Protocol - ...
+ \item[Tiedostojärjestelmä] - ...
+ \item[Transliterointi] - ...
+ \item[UNICS] - Uniplexed Information and Computing Service - Ken Thompsonin kehittämä käyttöjärjestelmä, joka sittemmin nimettiin Unixiksi \cite{weber05}. Vrt. MULTICS.
+ \item[UUCP] - Unix to Unix Copy Program - ...
\item[VALO] - Vapaan ja Avoimen Lähdekoodin Ohjelmisto. Kts. FLOSS.
- \item[WWW] - World Wide Web - Maailman laajuinen tietoverkko.
+ \item[VAX] - ...
+ \item[Virtuaalimuisti] - ...
+ \item[VMS] - ...
+ \item[WWW] - World Wide Web - Maailmanlaajuinen tietoverkko.
\end{description}
+\chapter{Open Letter to Hobbyists}
+
+\begin{flushleft}
+By William Henry Gates III
+\end{flushleft}
+
+\begin{flushleft}
+February 3, 1976
+\end{flushleft}
+
+\begin{flushleft}
+An Open Letter to Hobbyists
+\end{flushleft}
+
+To me, the most critical thing in the hobby market right now is the lack of good software courses, books and software itself. Without good software and an owner who understands programming, a hobby computer is wasted. Will quality software be written for the hobby market?
+
+Almost a year ago, Paul Allen and myself, expecting the hobby market to expand, hired Monte Davidoff and developed Altair BASIC. Though the initial work took only two months, the three of us have spent most of the last year documenting, improving and adding features to BASIC. Now we have 4K, 8K, EXTENDED, ROM and DISK BASIC. The value of the computer time we have used exceeds \$40,000.
+
+The feedback we have gotten from the hundreds of people who say they are using BASIC has all been positive. Two surprising things are apparent, however, 1) Most of these "users" never bought BASIC (less than 10\% of all Altair owners have bought BASIC), and 2) The amount of royalties we have received from sales to hobbyists makes the time spent on Altair BASIC worth less than \$2 an hour.
+
+Why is this? As the majority of hobbyists must be aware, most of you steal your software. Hardware must be paid for, but software is something to share. Who cares if the people who worked on it get paid?
+
+Is this fair? One thing you don't do by stealing software is get back at MITS for some problem you may have had. MITS doesn't make money selling software. The royalty paid to us, the manual, the tape and the overhead make it a break-even operation. One thing you do do is prevent good software from being written. Who can afford to do professional work for nothing? What hobbyist can put 3-man years into programming, finding all bugs, documenting his product and distribute for free? The fact is, no one besides us has invested a lot of money in hobby software. We have written 6800 BASIC, and are writing 8080 APL and 6800 APL, but there is very little incentive to make this software available to hobbyists. Most directly, the thing you do is theft.
+
+What about the guys who re-sell Altair BASIC, aren't they making money on hobby software? Yes, but those who have been reported to us may lose in the end. They are the ones who give hobbyists a bad name, and should be kicked out of any club meeting they show up at.
+
+I would appreciate letters from any one who wants to pay up, or has a suggestion or comment. Just write to me at 1180 Alvarado SE, #114, Albuquerque, New Mexico, 87108. Nothing would please me more than being able to hire ten programmers and deluge the hobby market with good software.
+
+\begin{flushleft}
+Bill Gates
+\end{flushleft}
+\begin{flushleft}
+General Partner, Micro-Soft
+\end{flushleft}
+
+\chapter{OSI:n avoimen lähdekoodin ohjelmiston määritelmä}
+
+\chapter{BSD-lisenssi}
+
+\chapter{GPLv3-lisenssi}
+
+\chapter{Linusin posti Minix-postilistalle}
+
\end{document}